Liike on lääke
Liikunnan terveysvaikutukset kehoomme ja mieleemme ovat kiistattomia. Ei ole liioiteltua sanoa, että liike on lääke. Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia mielialaamme, stressiin ja sen sietokykyyn ja sillä voidaan ennaltaehkäistä ja kuntouttaa lukuisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia. Fyysinen aktiivisuuden ja liikunnan positiiviset vaikutukset myös sydän ja verenkiertoelimistön kuntoon ovat kiistattomia.
Liikkuminen saa aikaan lukuisia positiivisia vaikutuksia kehoomme ja monet niistä vaikuttavat välittömästi liikkumisen aloittamisesta. Liikunta vaikuttaa välittömästi mm. mieleen, aineenvaihduntaan sekä lihaksiin.
liikunnan välittömät vaikutukset
- Keskittyminen ja tarkkaavaisuus terävöityvät.
- Vireystila kohoaa, koska hermoimpulssit lisääntyvät ja tehostuvat välittäjäaineiden erityksen kasvaessa, elimistöä aktivoivan sympaattisen hermoston toiminta tehostuu ja aivojen verenkierto vilkastuu ja otsalohko aktivoituu.
- Liikkumisen jälkeen elimistöä rauhoittava parasympaattinen hermosto aktivoituu ja keho rentoutuu, jolloin nukahtaminen voi helpottua ja unen laatu parantua.
- Lihakset saavat vilkastuneesta verenkierrosta happea, sokeria ja rasvayhdisteitä lihastyön polttoaineeksi.
- Energiankulutus lisääntyy, mikä vaikuttaa myönteisesti rasva- ja sokeriarvoihin.
- Liikkuessa syke kohoaa, hengitys tihenee ja verenkierto vilkastuu.
- Liikkumisen jälkeen lepoverenpaine laskee.
- Aineenvaihdunta paranee nivelrustossa ja ympäröivissä tukikudoksissa. Nivelneste voitelee nivelpintoja, ja nivelten liikelaajuudet lisääntyvät. Kipu voi lieventyä.
pidemmän aikajänteen vaikutukset
- Mieliala kohenee, stressi, lievät masennusoireet ja ahdistus voivat lievittyä.
- Uni saattaa pidentyä ja sisältää vähemmän katkoja.
- Lihasten suorituskyky parantuu, kun hermoimpulssit lihaksiin tehostuvat.
- Tasapaino, ketteryys ja koordinaatio kehittyvät.
- Mahdolliset tuki- ja liikuntaelimistön kivut lievittyvät.
- Aivojen toiminta ja hyvinvointi kohentuvat, kun myönteiset vaikutukset hermostossa ja verisuonissa jatkuvat.
- Perusaineenvaihdunta tehostuu ja rasvasolut menettävät rasvaa.
- Leposyke ja -verenpaine laskevat, sydänlihaksen ja hengityslihasten toiminta parantuu, keuhkojen ja verisuoniston toiminta tehostuu.
- Lihasvoima lisääntyy koska lihassolujen koko kasvaa.
- Riski mahdollisen selkäkivun pitkittymiseen pienenee.
- Liike ylläpitää toimintakykyä ja voi helpottaa kipua muissa tuki- ja liikuntaelimistön kivuissa.
Liikunta voidaan karkeasti jakaa kahteen osa-alueeseen, jotka ovat aerobinen harjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu. Aerobinen, eli kestävyysharjoittelu parantaa mm. sydämen, keuhkojen ja verisuonten terveyttä ja lihaskuntoharjoittelulla voidaan vaikuttaa lihasten ja tukikudosten (luut, jänteet sekä nivelet) terveyteen.
aerobinen harjoittelu
Aerobinen harjoittelu on terveysliikunnan perusta ja sitä suositellaan aikuisille 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa. Suositeltu määrä voidaan jakaa pienempiin osiin, esim. viitenä päivänä viikossa 30 minuuttia reipasta kävelyä kerrallaan, tämän lisäksi pitkiä paikallaoloaikoja suositellaan katkaisemaan kevyellä liikuskelulla.
lihaskuntoharjoittelu
Lihaskuntoharjoittelua ja liikehallintaa olisi hyvä sisällyttää arkeen vähintään pari kertaa viikossa. Lihaskuntoa voidaan harjoittaa esim. kotona tai kuntosalilla. Kannattaa suosia isojen lihasryhmien harjoittelua liikkeillä, joihin osallistuu useampi nivel samanaikaisesti. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi erilaiset kyykyt, soutuliikkeet ja punnerrukset. Mikäli kaipaat apua omaan harjoitteluusi tai liikunnan aloittamiseen, autan mielelläni. https://himovement.fi/personal-training/